Joustava palvelumalli toi sähköpotkulaudat – ja uudistaa myös it-alaa

Artikkelit Reading time: Reading time: Lästid: Lukemisen aika: Læsningstid Leestijd Lesetid 3 minutes minutes minuter minuuttia minutter minuten minutter

Jääkaapeista älypuhelimiin ja sähköpotkulautoihin – kuluttajistuminen on vanha ilmiö, joka uudistaa nyt myös IT-alaa.

Jos liikuit viime kesänä Helsingissä, Tampereella tai Turussa, kiinnitit todennäköisesti huomiosi kaupunkitilaa vallanneisiin sähköpotkulautoihin. Suomessa on tällä hetkellä jo neljä kilpailevaa toimijaa, eikä kiinnostus näytä laantuvan. Esimerkiksi Birdin ja Limen kaltaisilla suuryrityksillä on maailmanlaajuista toimintaa jo yli 100 eri kaupungissa. Yritysten visiona on, etteivät käyttäjät olisi sidottuja julkisen liikenteen aikatauluihin, vaan voisivat matkustaa joustavasti paikasta toiseen juuri omien aikataulujensa mukaan. Sama ajatus joustavasta palvelutarjonnasta mullistaa parhaillaan myös IT-alaa.

Kuluttajistuminen on termi, joka kuvaa kuluttajamarkkinoiden mallien soveltamista yritysmaailman tarpeisiin. IT-sektorin kuluttajistuminen on suuri muutos alalla, jonka kehityksen vetureina ovat toimineet perinteisesti suuryritykset ja valtiolliset toimijat.

Jääkaapeista mikroaaltouuneihin ja tietokoneisiin

Kuluttajistuminen ei ole itse asiassa mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi jääkaapit kehitettiin 1860-luvulla alun perin panimo- ja lihateollisuuden tarpeisiin, ja laitteet olivat tuolloin suuria, tilan mukaan räätälöityjä ratkaisuja. 1910-luvulla jääkaapit saapuivat kuitenkin myös kuluttajamarkkinoille, mikä pudotti samalla laitteiden hintoja ja kehitti niiden tekniikkaa merkittävästi. Jääkaapit kehittyivät itse asiassa niin paljon, että yritykset alkoivat ostaa mieluummin kuluttajamalleja.

Sama ilmiö on toistunut historian aikana niin mikroaaltouunien, tietokoneiden, matkapuhelinten kuin gps-järjestelmienkin kohdalla.

Sama kehitys jatkui myöhemmin myös mikroaaltouunien ja tietokoneiden – sekä viime vuosikymmeninä matkapuhelinten ja gps-järjestelmien suhteen. Kaikissa tapauksissa innovaatio tarjottiin ensin edistyksellisille yrityksille, joilla oli varaa maksaa uudesta teknologiasta. Myöhemmin teknologiaa kehitettiin ja se tuotiin kuluttajamarkkinoille suurilla volyymeilla. Joustavat ja edullisemmat kuluttajatuotteet laskivat puolestaan yritysratkaisujen hintoja ja kehittivät niiden tekniikkaa entisestään. Syntyi siis ikään kuin positiivinen itseään ruokkiva kehä.

Kuluttajistuminen näkyy vahvasti vielä nykypäivänäkin, sillä yritykset hyödyntävät kuluttajamarkkinoille tehtyjä IT-ratkaisuja esimerkiksi kehittäessään uusia malleja yrityskäyttöön tarkoitettuihin IT-tuotteisiin ja -palveluihin.

Lue lisää HPE GreenLakesta

Älypuhelin – suuri merkkipaalu

Ehkäpä tärkein kuluttajistumisen askel oli älypuhelinten läpilyönti 2000-luvun alussa. Yritysten työntekijät alkoivat vähitellen hyödyntämään Dropboxin ja Google Driven kaltaisia pilvitallennusratkaisuja sekä Googlen pilvipohjaisia toimisto-ohjelmia mahdollistaakseen työtehtävien tekemisen useammalla laitteella . ”Bring your own device” on nykyisin yleinen lausahdus, ja kuluttajakäyttöön tarkoitetut ohjelmistot voivat ajan saatossa korvata monimutkaiset yritysjärjestelmät myös ammattikäytössä. Ohjelmistoyhtiöt ovatkin alkaneet muuttamaan perinteistä tarjontaansa kohti SaaS-palveluita (Software as a Service).

Jos he olisivat rajoittaneet kapasiteettinsa vain muutamaan valittuun kaupunkiin, he eivät olisi pystyneet laajentamaan uusille toimialueille siirtämättä ensin koko infrastruktuuriaan.

Monet yritykset ostavat edelleenkin enemmän kapasiteettia kuin ne todellisuudessa käyttävät – mikä on luonnollisesti tarpeeton kustannus. Onneksi ala on kehittymässä kohti palvelumallia, jossa yritykset maksavat vain käyttämästään kapasiteetista ja tallennustilasta sekä tarpeellisista palveluista. Malli on saanut inspiraationsa kuluttajamaailmasta, jossa erilaiset on demand- ja pay per use -mallit ovat tuttuja esimerkiksi musiikin ja elokuvien yhteydestä.

Joustavuus luo elävät markkinat

Sähköpotkulaudat eivät todennäköisesti olisi levinneet uusiin kaupunkeihin kuin sienet sateella, jos niiden toiminnasta vastaavat yhtiöt eivät olisi käyttäneet on demand -malliin pohjautuvia IT-järjestelmiä. Koska markkinat ovat alusta alkaen kansainväliset, toiminnan laajentaminen kaupungista toiseen olisi vaatinut valtavia investointeja. Jos he olisivat puolestaan rajoittaneet kapasiteettinsa vain muutamaan valittuun kaupunkiin, he eivät olisi pystyneet laajentamaan uusille toimialueille siirtämättä ensin koko infrastruktuuriaan. Siinä tapauksessa yhtiöt eivät pystyisi sopeutumaan yhtä hyvin eri kaupunkien ja käyttäjien tarpeisiin, eivätkä sähköpotkulautojen markkinat olisi niin joustavat kuin tänä päivänä.

Maksa siitä, mitä käytät

Uutta palvelua julkaistaessa on vaikeaa ennustaa, kuinka paljon laitteistokapasiteettia sen ylläpitäminen vaatii, tai kuinka monta käyttäjää palvelu saavuttaa. Virhearviosta voi tulla kallis lasku, joten epäonnistumisen riski on suuri. Yritykset eivät myöskään halua hankkia liian vähän kapasiteettia, sillä tuolloin laajentuminen voi kestää kuukausia – ja jokin toinen toimija saattaa pahimmassa tapauksessa ehtiä markkinarakoon ensin. Onkin tärkeää, että yritykset pystyvät laajentamaan kapasiteettiaan reaaliajassa ja hallita samanaikaisesti sekä ohjelmistoaan että dataansa. Joustavat laajentumismahdollisuudet helpottavat myös uusien teknologisten ratkaisujen kehittämistä, joten kulutuspohjainen IT-palvelumalli voi toimia polttoaineena uusille innovaatiolle ja kasvulle.

HPE on kehittänyt joustavan HPE GreenLake-palvelumallin, joka mukautuu yritysten tarpeiden mukaan ja ottaa huomioon tarvittavan osaamisen. Ratkaisu kokoaa yhteen niin laitteiston, ohjelmiston kuin palvelutkin. HPE omistaa laitteiston ja huolehtii sen asennuksesta. Yhtiö myös ylläpitää järjestelmää koko sen elinkaaren ajan ja huolehtii tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Palvelussa ei ole kallista etukäteiskustannusta, vaan hinta perustuu aidosti käytettyyn kapasiteettiin, tallennustilaan ja palveluihin. Yritykset voivat siis unohtaa riskit kalliista virhearvioinneista ja keskittyä omaan ydinosaamiseensa: kasvuun ja uusiin innovaatioihin.


Relatert Lue seuraavaksi Relaterat Relateret Gerelateerd Related