Pitävätkö ihmisaivot pintansa?

Artikkelit, Intelligence changes everything Reading time: Reading time: Lästid: Lukemisen aika: Læsningstid Leestijd Lesetid 3 minutes minutes minuter minuuttia minutter minuten minutter

On selvää, että ihmiset eivät pysty kilpailemaan koneiden kanssa tiedon määrässä ja nopeudessa. Teknologian parissa työskentelevä ihminen on kuitenkin välttämätön palanen, jotta yritykset menestyvät tulevaisuudessakin.

Maailma muuttuu. Vuonna 2050 meitä ihmisiä on jo 10 miljardia, ja meidän täytyy jakaa samat rajalliset resurssit. Digitalisaation myötä myös IT-sektorin ympäristövaikutukset kasvavat. Teknologiayritysten pitää pystyä luomaan teknologiaa, joka ei ole pelkästään ympäristöystävällistä, vaan kykenee myös ratkaisemaan kestävän kehityksen haasteita.

”Teknologia on tärkeässä roolissa, kun määrittelemme uudelleen toimintatapoja, jotka kunnioittavat planeettamme kestorajoja. Uskon, että digitalisaatio mahdollistaa liki kaiken liiketoiminnan tehostamisen. Toistaiseksi olemme vasta raapaisseet pintaa”, sanoo HPE: n kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Christopher Wellise.

Globalisaatiosta kaupungistumiseen

Meneillään on myös kaupungistumisprosessi. YK arvioi, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050.

”Olemme tottuneet puhumaan, että maailmassa on noin 200 maata. Nyt maiden sijaan voidaan pian puhua 600 kaupungista”, sanoo taloustieteilijä ja tulevaisuudesta luennoiva Kjell Nordström.

Hän luennoi muutoksesta ja uusista näkökulmista HPE Sales Summit -tapahtumassa Barcelonassa. Siellä Nordström luonnosteli tulevaisuuden kehitystrendejä, joista yksi on kaupungistuminen. Sillä on yhteys myös toiseen trendiin: globalisaation vähentymiseen.

”Toisen maailmansodan jälkeen maailma alkoi avautua ja kehittyi nykymuotoonsa, globaaliksi toimintaympäristöksi. Nyt todistamme jo ensimmäisiä merkkejä päinvastaisesta suunnasta”, Nordström sanoo.

Alueellistumisen ensimerkit

Nordströmin mukaan nyt havaitsemamme muutokset ovat varhaisia ​​merkkejä maailmasta, jossa yritykset siirtyvät globaaleilta areenoilta alueellisille markkinoille.

”Monikansalliset yritykset luopuvat kansainvälisestä toiminnastaan ​​ja palaavat takaisin lähtöalueilleen. On myös huomattavissa, että paikallisten yritysten kannattavuus on korkeampi pelkästään Euroopassa ja Yhdysvalloissa toimivissa kuin monikansallisissa yrityksissä. Tämä on suuri muutos kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen”, Nordström sanoo.

Näyttää siltä, ​​että tiiviit kaupunkikeskukset korvaavat jättiläismäisen globaalin toimialueen paikkana, jossa kaiken arvonluonnin keskeinen osa tapahtuu. Tämä saattaa johtaa siihen, että tulevaisuuden valta siirtyy valtioilta kaupunkikeskittymille.

Valta ja raha keskittyvät kaupunkialueille

Jo nyt on nähtävissä, kuinka valta ja varallisuus keskittyvät kaupunkialueille. Nordström pohtii, että tämän kehityksen taustalla on ihmisen ainutlaatuinen kyky: hiljainen tai epäsuora älykkyys.

Tämä eroaa perinteisestä älykkyydestä siten, että se syntyy kokemuksesta viettämällä aikaa tietyssä ympäristössä tai tilanteessa. Asumalla, syömällä ja olemalla tietyssä ympäristössä monien vuosien ajan.

”Monet meistä uskovat, että tämä hiljainen tieto on maailman kasvualueiden kehityksen taustalla. Se on myös yksi selitys Piilaakson kaltaisten alueiden muodostumiselle”, kertoo Nordström.

Ihmisen älykkyys on menestystekijä

Tulevaisuuden johtavat yritykset perustavat toimintansa todennäköisesti juuri tällaiseen hiljaiseen tietoon.

”Syntyy jotain ainutlaatuista, joka muuttaa merkittävästi yritysten ja organisaatioiden toimintatapoja. Ne tulevat näyttämään hyvin erilaisilta muutamassa vuodessa ”, Kjell Nordström sanoo.

Kaupunkien historiallisesti ennennäkemätön vetovoima näyttää puolestaan liittyvän teknologian kehitykseen. Vaikka erilaiset laitteet ja käyttöliittymät paranevat, nopeutuvat ja antavat meille mahdollisuuden elää paikasta riippumattomina, kehitys on menossa juuri päinvastaiseen suuntaan.

”Mitä parempia laitteita, sitä nopeammin kaupungistuminen tapahtuu”, Nordström sanoo.

Ihmisen aivot eivät pysty käsittelemään datan räjähdysmäistä tulvaa

Tämän teknologisen kehityksen takia ihmisten ja koneiden luoma tietomäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä tiedon määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi.

Miten siis ammentaa merkitystä ja hyötyjä kaikesta tästä tiedosta, jota emme pysty itse käsittelemään?

“Kuten tutkimukset kertovat, kehityksen vauhtia ja koneiden tuottamaa tiedon määrää ei pystytä enää hallitsemaan tai ratkomaan perinteisin keinoin. Ihmisaivot eivät enää pysy perässä. Meidän tulokulmana on tuottaa teknologian avulla innovatiivisia ratkaisuja näihin ongelmiin”, toteaa Suomen HPE:n teknologiajohtaja Ari Saareks.

Tekoäly ja koneoppiminen ovat yksi iso osa ratkaisua. Ne antavat meille mahdollisuuden luoda älykkäitä järjestelmiä, jotka pystyvät käyttämään hyväkseen ihan uuteen mittasuhteeseen kasvaneen datamassan meille tarjoamat potentiaaliset hyödyt. Vain valjastetun datan avulla yritykset ja organisaatiot voivat ylläpitää ja kehittää liiketoimintaansa”, jäsentää Saareks ratkaisua haasteeseen.


Relatert Lue seuraavaksi Relaterat Relateret Gerelateerd Related